Kuopion Kaupunginorkesteri

 
 

Historia

1800-1900 -lukujen vaihde

Kuopio tunnettiin kasvukeskuksena, jonka kulttuurielämä oli vilkasta. Musiikkitarjonnasta vastasi Kuopion pataljoonan tarkk’ampujien soittokunta. Myös palokunnan soittokunta ja rikas kuoroperinne elävöittivät musiikillista tarjontaa.

1901

Sortovuosina kaupungin vireä kulttuurielämä koki takaiskun: Suomen sotaväen lakkauttamisen myötä myös pataljoonan soittokunta lakkautettiin. Soittokunnan lähdön myötä hiljeni myös musiikkielämä.

1903

Kuopion Musiikin Ystäväin Yhdistys perustettiin.

Yhdistyksen säännöissä todettiin:

”Kuopion Musiikinystäväin yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kannattaa musikaalista elämää paikkakunnalla ja vaikuttaa siihen suuntaan, että musiikkitaiteilijoille tulee mahdolliseksi konserttien antaminen tässä kaupungissa.”

1909

Kuopiolaisen orkesterielämän sekä orkesterin syntymänä voidaan pitää sitä julkista konserttia, jonka Kuopioon jäänyt soittokunnan kapellimestari Elias Kahra, pianoa soittava Alina Forstén sekä taitavana viulistina tunnettu lääninsairaalan alilääkäri Adolf Johannes Hällström tarjosivat kuopiolaisille keväällä 1909. Trion ohjelmassa oli mm. Mendelssohnin ensimmäinen pianotrio.

1910

Triokonsertin myötä yleisön kiinnostus yhteismusisointia kohtaan kasvoi – sen myötä alkoi kiinnostuneita soittotaitoisia ilmoittautua kokoonpanoon niin, että vuoden 1910 alussa soittajia oli kertynyt 13. Kapellimestariksi ryhtyi Elias Kahra ja nimeksi yhtyeelle annettiin Hausorkesteri eli Kotiorkesteri. Kokoonpanossa ei ollut yhtään puhallin- tai lyömäsoittajaa, mutta puuttuvat soittimet korvattiin pianolla tai harmonilla.

Hausorkesterin ensimmäinen konsertti pidettiin Kuopion kaupungintalolla 20.4.1910. Konsertissa esitettiin mm. uvertyyri Boieldieun oopperasta Bagdadin kalifi. Konsertti oli menestys. Se päätettiin uusia vapunpäivänä suurelle yleisölle niin kutsuttuna helppohintaisena matineana ja juhlasali oli täynnä innostunutta väkeä. Hausorkesterin saama suosio pani musiikinystävät pohtimaan olisiko mahdollista oman orkesterin perustaminen.

Kuopion Musiikin Ystäväin yhdistys otti orkesterin omakseen toukokuussa 1910. Orkesterin nimeksi tuli Kuopion Musiikinystäväin Yhdistyksen Orkesteri ja sen johtajaksi valittiin Elias Kahra. Kaupungilta saadun pienen rahallisen tuen turvin tehtiin kesällä 1910 soitinten ja nuottien hankintamatka Helsinkiin. Soittimet luovutettiin soittajien käyttöön.

Saman vuoden syksyllä alkoivat varsinaiset yhteisharjoitukset 22 soittajan voimin. Muutaman kuukauden kuluttua soitto sujui jo niin hyvin, että ensimmäisen julkisen konsertin päivämäärä voitiin lyödä lukkoon. Kuopion Musiikinystäväin Yhdistyksen Orkesterin ensikonsertti 14.12.1910 kaupungintalon juhlasalissa otettiin lämpimästi ja innostuneesti vastaan. Apteekkari Kalervo Killinen, orkesterin kontrabasisti ja Kustaa Killisen poika, on muistellut orkesterin tunnelmia harjoituksesta seuraavasti:

Syksyllä alkoi ankara ”stämmojen” harjoitus. Muistan vieläkin elävästi sen lokakuisen sunnuntaipäivän, jolloinka oli ensimmäinen yhteisharjoitus kaupungintalolla. Odotuksen jännitys oli suuri, viritys ehkä hermostunutta, mutta kun Cavalleria Rusticanan Intermezzon yhteissoitto oli loppuun päästy, huomasimme me soittajat johtajamme silmäkulmassa kyynelhelmen. Ei se ollut hyvän yhteissoiton puristama tunteen pisara, sillä haparoivaahan alku oli, vaan se oli pieni ilon helmi silmäkulmassa siitä tietoisuudesta, että nyt oli olemassa oma orkesteri!”

1921

1920-luvun alussa Elias Kahra luovutti 40-vuotisen kautensa jälkeen orkesterinjohtamisen varuskunnan kapellimestari Jalmari Ripatille, joka kokosi jäljellä olevat orkesterin jäsenet ja lupautui orkesterin johtajaksi.

Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1921 Kuopioon sijoitettiin Pohjois-Savon rykmentti, jolla oli oma soittokunta. Siitä saatiin Kuopion Orkesteriin tarvittavat puhaltajat paikkakunnalta myös pois muuttaneiden tilalle. Tästä alkoi hedelmällinen yhteistyö orkesterin ja soittokunnan välillä, joka kesti vuosikymmenien ajan. Toisinaan pienen amatöörisoittajista kootun rungon tueksi tarvittiin soittajia myös Seurahuoneen ja Kulmakahvilan orkestereista.

1923

Orkesteri alkoi vähitellen esittää suurempimuotoisia orkesteriteoksia kokonaisuudessaan. Marraskuussa 1923 orkesteri – tosin paikallisilla tai muualta tulleilla avustajilla laajennettuna – esitti Schubertin niin kutsutun Keskeneräisen sinfonian.

Kuopion Musiikinystäväin Yhdistyksen johtokunta perusti Kuopioon orkesterikoulun tarkoituksenaan ”nuorison musiikillisen kasvatuksen ohella kouluttaa orkesteriin päteviä lisävoimia.” Koulu aloitti toimintansa 1.10.1923 kaupungintalon kellarissa opetustiloiksi luovutetuissa kahdessa huoneessa.

1924

Kuopion Musiikinystäväin Yhdistyksen Orkesterin ensimmäinen kirkkokonsertti Tuomiokirkossa ja ensimmäinen koulunuorisolle suunnattu musiikkimatinea.

Kuopion orkesterikoulussa oli 24 oppilasta. Koulu muutti kaupungintalolta Hapelähteenkadulle, missä se toimi aina vuoteen 1954. Orkesterikoulu toimi 30 vuotta ja sen toiminta lakkasi, kun kaupunkiin perustettiin Kuopion musiikkiopisto.

1926

Kapellimestareina Elias Kahra ja Bruno Koivunen.
Orkesteri esiintyy myös sotien aikana, työkenttä laajene koululais- ja tehdaskonsertteihin.

1930-luvun alku

Orkesterin konsertit kilpailivat välillä yleisöstä lauantaisaunan ja virkamiesliiton iltamien kanssa – toisinaan konsertit saivat paremman yleisömenestyksen, kuten Rouvasväen Yhdistyksen 75-vuotisjuhla vuonna 1935, johon Savo-lehti kehotti kaupunkilaisia osallistumaan:

”Orkesteri on lähtenyt tielleen siinä vakaassa uskossa, että kaupunkilaisemme tahtovat nähdä täälläkin oman esityskykyisen orkesterin sekä ovat ylpeitä soittajien rinnalla kaikista sen saavutuksista. Kaikkien meidän tehtävämme on kaikin voimimme seistä soittajajoukkomme tukena edes sillä vaatimattomalla tavalla kannattaaksemme ja turvataksemme kaupungissa esiintyviä kulttuuriharrastuksia.”

1939

Orkesterin 30v-juhlakonsertti.

Syksyn 1940 suuri tapaus oli orkesterin 30-vuotisjuhlakonsertti. Kapellimestariksi oli kutsuttu Helsingissä vanhuudenpäiviään viettävä 83-vuotias Elias Kahra.

1941

Orkesteri teki uuden aluevaltauksen. Kuopiolainen musiikkiaktivisti, piirilääkäri Walle oli kuullut helsinkiläiseltä kapellimestari Jussi Jalakselta, että pääkaupungissa oli pidetty koululais- ja tehdaskonsertteja, jotka olivat saaneet hyvän vastaanoton. Kuopiossa oli jo aiemmin keskusteltu asiasta, mutta kun orkesteri vielä lupautui soittamaan korvauksetta, niin tyttölyseolla, yhteiskoululla ja lyseolla päästiin esittelemään nuorisolle klassista musiikkia. Ensimmäinen tehdaskonsertti pidettiin Haapaniemen rullatehtaalla.

Orkesterikoulussa oli vuonna 1943 viisikymmentä oppilasta ja tulijoita olisi ollut paljon enemmän kuin mitä pystyttiin opettamaan. Suunniteltiin myös opetuksen laajentamista musiikinteoriaan, lauluun ja pianonsoittoon, mikä hanke kuitenkin sodan vuoksi kariutui. Koulua johti edelleen Bruno Koivunen, joka antoi koululle tiloja jopa omasta kodistaan ennen kuin se vuonna 1942 pääsi muuttamaan Kuopion radion entiseen studiohuoneeseen Hapelähteenkatu kuuteen, missä koulu toimi aina lopettamiseensa asti vuonna 1954.

1945

Kun koko Suomea ravisuttanut monivuotinen sota oli ohi, kokosi orkesteri jälleen rivinsä hiljaisempien vuosien jälkeen. Orkesterin johtoon nousi entuudestaan tuttu varuskunnan musiikkiluutnantti Onni Palomäki, jonka aloitteesta orkesterin nimi yksinkertaistettiin vuonna 1945 muotoon Kuopion Orkesteri.

Palomäen johtamassa Helppotajuisessa konsertissa 8.3.1945 orkesteri soitti ooppera- ja operettimusiikkia. Solistiksi oli saatu laulajatar Elli Pihlaja. Savo-lehden arvostelija Yrjö Leiwo totesi:

”Kuopion orkesteri elää nykyisin ilmeisesti eräänlaista nousukautta. Sen on nyt onnistunut kiinnittää yleisön huomio puoleensa, minkä osoituksena ovat täydet salit sen konserteissa.”

Entinen varuskunnan musiikkiluutnantti Onni Palomäki ehdotti heti toimensa aloitettuaan myös muita uudistuksia kuten enemmän vierailevia solisteja. Dramaattisin ehdotus oli kuitenkin orkesterilaisten palkkojen korotus. Tämä ei kuitenkaan miellyttänyt orkesterilaisia, jotka huomauttivat, että orkesterissa ei kukaan esiinny hankkiakseen; soittajat toivovat vain tyydyttävää korvausta. Orkesteri vaati koottavaksi jäsenistöstään toimikunnan, joka osallistuisi orkesteria koskevista asioista päättämiseen, minkä Onni Palomäki katsoi itselleen epäluottamuslauseeksi ja erosi välittömästi virastaan.

Onni Palomäkeä seurasi kapellimestari Arvo Uro, jonka kaudella konserttitoiminta vähitellen vakinaistui ja ”helpot” ohjelmat vähitellen monipuolistuivat. Kuopion musiikkielämää piristivät myös monet ansioituneet taiteilijat, jotka saapuivat vierailulle, heidän joukossa mm. Lea Piltti ja Leningradin filharmonisen orkesterin solistit. Uron jälkeen orkesteria luotsasivat vuorollaan Paul Huttunen, Usko Meriläinen ja Paavo Merisalo.

1940-luvulla käynnisti toimintansa myös kaksi uutta mieskuoroa: Puijon Laulu sekä Kuopion Radiokvartettina alun perin tunnettu Kuopiokvartetti.

Kuopion Orkesteri vieraili ensimmäisen kerran Varkaudessa ja Iisalmessa.

Joulukuussa 1945 juhlittiin jälleen Sibeliusta hänen 80-vuotispäivänään. Konserttia johti uusi kapellimestari Arvo Uro ja Kuopion orkesterin lisäksi siinä esiintyivät Puijon laulu ja Kallan kuoro.

1947-1948

Konsertteja ei järjestetty ollenkaan, koska kaupungilla oli talouden kanssa ongelmia ja orkesterin konserttipaikka eli kaupungintalo oli remontissa.

1949

Orkesteri sai kaupungilta 350 000 markkaa, minkä ansiosta voitiin maksaa soittajille ja kapellimestarille palkkaa. Orkesterilaisten kanssa tehtiin myös työsopimus, mikä velvoitti heidät säännöllisiin harjoituksiin kaksi kertaa viikossa. Tämä nk. puolikunnallistaminen mahdollisti orkesterille uuden myönteisen vaiheen vuosikymmenen tultaessa.

1959

Kuopiossa vietetään orkesteritoiminnan 50-vuotisjuhlaa.

1962

Lauri Siimes aloittaa orkesterin kapellimestarina. Siimes tunnetaan vahvana kuopiolaisen kulttuurielämän vaikuttajana ja kehittäjänä.

1963

Perustetaan 14 soittajan ammattiorkesteri.

1965

Kuopion Orkesteri liittyy Suomen Sinfoniaorkesterit ry:een.

1969

Kapellimestari Lauri Siimeksen aloitteesta käynnistetään Kuopio tanssii ja soi -festivaali.

Kaupunginjohtaja Eino Luukkonen kutsuu 8.9.1969 kokoon eri musiikkipiirejä edustavan kokouksen, jonka tuloksena aletaan tutkia mahdollisuuksia uuden konserttikeskuksen rakentamiseksi.

1972

Käynnistetään kutsukilpailu konserttitalon suunnittelemiseksi, johon tulee 4 esitystä: “Kontrabasso”, “Opus 310172”, “Ostinato” ja “Konsta”. Yksimielisesti palkintolautakunta valitsee parhaaksi ehdotuksen nimeltä “Opus 310172”, jonka tekijät ovat kuopiolaiset arkkitehdit Esa Malmivaara ja Raimo Savolainen.

1976

Kuopion orkesteri kunnallistetaan ja nimi muutetaan Kuopion kaupunginorkesteriksi. Kaupunginorkesterin ensimmäinen kapellimestari on Lauri Siimes.

Kuopion kaupunginorkesteri viettää alkutaipaleensa aikana vuosia kiertolaiselämää; harjoittelu- ja esiintymispaikat vaihtuvat koulujen juhlasaleista, kasarmialueen rakennuksien tiloista, teatteritalon studiosta, väestönsuojasta ja Kuopion Yliopiston Snellmannia-salista Kaupungintalon juhlasaliin.

1975

Konserttitalon ensimmäiset piirustukset valmistuvat 26.10.1975.

1976

Konserttitalolle myönnetään 7.6.1976 rakennuslupa, mutta suunnittelutyö keskeytetään rahoitustilanteesta johtuen.

1978

Vuoden alussa kaupunginhallitus nimeää Musiikkilautakunnan aloitteesta työryhmän valmistelemaan konsertti- ja kokoustalon toteuttamista (mm. rahoitus ja hallinto). Esillä on mm. säätiöpohjainen toteuttamismalli sekä Kuopion konservatorion ja kaupungin yhteinen hanke.

1979

Orkesterin on mukana Kuopion Oopperan produktiossa Giuseppe Verdin Nabucco.

1981

Lauri Siimeksen kausi (19v) orkesterin pitkäaikaisena kapellimestarina päättyy.

Orkesteri on mukana Kuopion Oopperan produktiossa Don Pasquale.

1982

Orkesterin kapellimestariksi kiinnitetään ensimmäistä kertaa ulkomaalainen kapellimestari, englantilainen Nicholas Smith. Smith johtaa kaupunginorkesterin soittajat sekä orkesterin kuulijat uuteen “eurooppalaiseen” kauteen Proms-konsertteineen ja kansainvälisine virikkeineen.

Orkesteri on mukana Kuopion Oopperan produktiossa Naamiohuvit.

1983

Konsertti- ja kokoustalon peruskivi muurataan 27.9.1983 – 11 vuotta sen jälkeen, kun kutsukilpailu talon suunnittelemiseksi käynnistyi.

1984

Orkesteri on mukana Kuopion Oopperan produktiossa Myyty morsian

1985

Elokuussa valmistuu Kuopion Musiikkikeskus Kuopionlahden rannalle, samalla kaupunginorkesteri saa kauan toivomansa omat harjoitus- ja konserttitilat. Kuopion Musiikkikeskuksen avajaisia vietetään 5.9.1985, 16 vuotta ensimmäisen suunnittelukokouksen jälkeen.

Lue lisää Kuopion Musiikkikeskuksesta.

1986

Orkesteri on mukana Kuopion Oopperan produktiossa Tosca.

Orkesterin kunnallistamisesta on 10 vuotta.

1987

Orkesteri on mukana Kuopion Oopperan produktiossa Don Giovanni

1988

Orkesteri on mukana Kuopion Oopperan produktiossa Rigoletto.

1989

Nicholas Smithin kausi Kuopiossa kapellimestarina päättyy. Hänen jälkeensä orkesteria luotsaa Pertti Pekkanen.

1990

Orkesteri on mukana Kuopion Oopperan produktiossa Viimeiset kiusaukset.

1991

Orkesteri vierailee Kuopion Oopperan Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset –oopperatuotannolla esiintymässä Ruotsissa Göteborgin Pohjoismaisilla Musiikkifestivaaleilla, missä orkesteri säestää esityksiä kapellimestari Kari Tikan johdolla.

Kapellimestari Pertti Pekkasen kausi päättyy.

1992

Kapellimestarina aloittaa orkesterin historian toinen ulkomaalainen, amerikkalainen Robert Black.

1993

Syyskauden alusta orkesterin intendenttinä aloittaa Michael Claussen.

Robert Blackin kausi katkeaa yllättävään kuolemaan marraskuussa 1993.

1994

Orkesteri on mukana Kuopion Oopperan produktiossa Muumit.

1995

Orkesterin pääkapellimestarina aloittaa Atso Almila.

1996

Orkesteri on mukana Kuopion Oopperan produktiossa Jevgeni Onegin.

Orkesterin kunnallistamisesta on kulunut 20 vuotta.

1997

Orkesteri vierailee 1.-12.10. Japanissa konsertoiden Ichikawasssa, Musashinossa, Naritassa ja Matsudossa. Kapellimestarina Atso Almila, solisteina viulisti Jaakko Kuusisto, sopraano Chieko Okabe-Silvasti, tenori Jorma Silvasti ja basso Ilkka Vihavainen. Konsertit toteutetaan yhteistyössä Naritan Musiikinystäväin yhdistyksen kanssa: konserteissa mukana myös kapellimestari Akihito Mihara, alttolaulaja Yoko Nomura sekä Naritan Musiikinystäväin yhdistyksen ja Ichikawan Sinfoniayhdistyksen kuorot.
Konserttimatkaa ennen toteutettiin kesäkuussa 1995 Kuopion Musiikkikeskuksessa laaja japanilaisen kulttuurin esittely. Kulttuurikavalkadi huipentui 11.6.1995 yhteiskonserttiin, jossa yhdistyksen kuoron ja KKO:n lisäksi esiintyivät Japan Air Lines –kuoro sekä solisteja Japanista ja Suomesta.

1998

Orkesteri on mukana Kuopion Oopperan produktiossa Faust.

2000 

Atso Almilan 1. kausi Kuopion kaupunginorkesterin pääkapellimestarina päättyy kesällä 2000.

Orkesteri vierailee 11.-19.6.2000 ja 2.-7.8.2000 esiintymässä Ruotsissa, Dalhallassa. Dalhallan festivaaleilla esitetään 17.6. Svensk-finsk musikalisk mix –musikaalikonsertti, jonka johtaa Mika Eichenholz ja solisteina esiintyivät sopraano Annika Skoglund ja klarinetisti Martin Fröst. Dalhallan festivaaliorkesteri Dala Sinfoniettan kanssa säestettiin yhteistyössä festivaaleilla 4.8. ja 6.8. esitetty Savonlinnan Oopperajuhlien vieraileva oopperatuotanto Giuseppe Verdin Kohtalon voimasta. Kapellimestarina Pertti Pekkanen.

Kuopion kaupunginorkesterin pääkapellimestarina aloittaa syksyllä 2000 japanilainen Shuntaro Sato.

2001 

Orkesteri vierailee 3.-12.8.2001 esiintymässä Ruotsissa, Dalhallassa. Dahallan festivaaleilla esitetään kapellimestari Alberto Hold-Garridon johdolla Savonlinnan Oopperajuhlien vieraileva oopperatuotanto, Giuseppe Verdin Macbeth 9.8. ja 11.8. yhteistyössä Dala Sinfoniettan ja Savonlinnan oopperajuhlien pääsolistien (tenori Jorma Hynninen ja sopraano Cynthia Makris) ja oopperajuhlakuoron kanssa. Juhlilla esitetään myös 10.8. Verdin Requiem-sielunmessu Kyösti Haatasen johdolla – konsertissa on ruotsalaiset solistit ja Savonlinnan oopperajuhlakuoro.

2002

Orkesteri vierailee 2.-17.8.2002 esiintymässä Ruotsissa, Dalhallassa sekä Tanskan Hedelandin amfiteatterissa – molemmissa toteutetaan Savonlinnan Oopperajuhlien vierailutuotantona Giuseppe Verdin Rigoletto. KKO:n ja Dala Sinfoniettan soittajisto muodostuvaa orkesteria johtaa Alberto Hold-Garrido.

Orkesteri on mukana Kuopion Oopperan produktiossa La Boheme.

2003 

Shuntaro Saton kausi päättyy kesällä 2003.
Syyskaudesta alkaen orkesterin pääkapellimestarina toimii virolainen Vello Pähn.

2004 

Orkesteri viereailee 31.7.-8.8.2004 esiintymässä Dalhallassa, Ruotsissa Savonlinnan Oopperajuhlien vierailutuotannolla Cavalleria Rusticana & Pajatso.

2006

Vello Pähnin kausi orkesterin pääkapellimestarina päättyy.

Shanghain Oopperan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyen syyskuussa 2006 käynnistyy Shanghain ja KKO:n välinen henkilöstövaihto, jonka puitteissa ensimmäiset kaksi soittajasta saapuu Kuopioon työskentelemään yhdessä KKO:n kanssa. Marraskuussa puolestaan kaksi Kuopion soittajaa lähti työskentelemään Shanghain Oopperan orkesterissa.

Kuopion kaupunginorkesterin kunnallistamisesta on kulunut 30 vuotta.

2007

Orkesteri vierailee 8.-16.5.2007 Shanghaissa ja Hangzhoussa, Kiinassa esiintyen 11.-12.5. Shanghai Oriental Art Centressä kutsuvieraskonsertissa sekä Shanghain kevät –festivaalilla ja 13.5. Hanzhoun Grand Theatressa. Konsertin johtaa Shanghain Oopperan taiteellinen johtaja ja kapellimestari Guoyong Zhang. Solistina viulisti Nan Xie.

Kapellimestarikaksikko Sascha Goetzel ja Atso Almila kiinnitetään syyskuun 2007 alusta lähtien kolmivuotiskaudeksi kantamaan vastuuta orkesterin eteenpäin viemisestä ja kehittämisestä.

2009

Orkesteri viettää kuopiolaisen orkesteritoiminnan 100-vuotisjuhlaa.

2010

Orkesterin ensimmäinen kummilapsiprojekti käynnistetään. Kaikki 100v-juhlavuonna syntyneet kuopiolaiset lapset kutsutaan orkesterin kummilapsiksi.

Orkesteri vierailee 10.-13.7.2010 Carinthischer Sommer –festivaalilla, Itävallassa esiintymässä 12.7. Villach Congress Centerissä kapellimestari Sascha Goetzelin johdolla. Solistina itävaltalainen viulisti Karin Adam.
Kuopion kaupunginorkesterin kapellimestarikaksikko, pääkapellimestari Sascha Goetzel ja orkesterin 2. kapellimestari Atso Almila jatkavat toisen kolmivuotiskauden kaupunginorkesterin johdossa. Kulttuurilautakunta hyväksyy 5.5. kokouksessaan kapellimestarien jatkopestit syksystä 2010 elokuuhun 2013.

2011

Orkesterilla oli 100 esiintymistä, joissa oli yhteensä 42.334 kuulijaa.

2012

Orkesterilla oli 131 esiintymistä, joissa oli yhteensä 45.576 kuulijaa.

2013

Orkesterin pääkapellimestariksi nimitetään Alberto Hold-Garrido ja hänen rinnallaan jatkaa 2. kapellimestarina Atso Almila.

Orkesterilla oli 114 esiintymistä, joissa oli yhteensä 36.217 kuulijaa.

2014

Orkesterilla oli 142 esiintymistä, joissa oli yhteensä 62.289 kuulijaa.

2015

Orkesterilla oli 147 esiintymistä, joissa oli yhteensä 49.450 kuulijaa.

2016

Orkesterin kunnallistamisesta on kulunut 40 vuotta.

Orkesterin ensimmäinen kummilapsiprojekti päättyy – kummilapsille pidetään valmistujaiset.

Orkesterilla oli 196 esiintymistä, joissa oli yhteensä 45.847 kuulijaa.

2017

Suomi100-juhlavuosi. Orkesteri kutsuu kaikki Suomen 100v-juhlavuonna syntyneet kuopiolaiset lapset mukaan historiansa toiseen kummilapsiprojektiin vuoden 2018 alusta alkaen.

Orkesterilla oli 185 esiintymistä, joissa oli yhteensä 46.646 kuulijaa.

2018

Orkesteri on koko kevään kevään evakossa ja jalkautuu eri puolille kaupunkia ja maakuntaa, kun kotitalo Kuopion Musiikkikeskus on LVI-remontissa ja suljettu yleisöltä. Kaikki talon toimijat on sijoitettuina eri puolille kaupunkia. Orkesteri pääsee osittain palaamaan taloon syksyllä 2018 – konsertit järjestetään valtaosin Kuopion Musiikkikeskuksessa, mutta harjoitukset väistötiloissa.

Orkesterin uutena intendenttinä aloittaa 1.3.2018 Katariina Kummala. Orkesterin pitkäaikainen (lähes 25 vuotta) intendentti Michael Claussen jää eläkkeelle maaliskuun 2018 lopussa.

Toukokuussa 2018 käynnistyy orkesterin toinen kummilapsiprojekti.

Ylikapellimestarina aloittaa 1.8.2018 Jaakko Kuusisto. Toisena kapellimestarina jatkaa Atso Almila.

Evakkokauden jälkeen uusi syyskausi aloitetaan 5.9.2018 uuden ylikapellimestarin johdolla, konsertin solistina saksofonisti Jukka Perko.

Vuonna 2018 oli konsertteja ja pienryhmäesiintymisiä yhteensä 169, joissa oli kuulijoita kaikkiaan 50.568.

2019

Orkesteri viettää kuopiolaisen orkesteritoiminnan 110-vuotisjuhlaa. Orkesterissa on 46 soittajaa 13 eri maasta.

Orkesterin kotisali on edelleen Kuopion Musiikkikeskus, missä orkesteri harjoittelee ja konsertoi pääasiallisesti. Orkesteri tekee säännöllistä yhteistyötä mm. talossa toimivien, kolmen taidealan oppilaitoksen kanssa: Kuopion konservatorio, Savonia-ammattikorkeakoulun musiikin ja tanssin yksikkö sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kuopion yksikkö. Talon ravintolapalveluista vastaa Ravintola Oodi (Kanresta ry).

 

YHTEISTYÖKUMPPANIMME
OP Kuopio