Pandemia-aika ei heikentänyt kävijöiden sitoutuneisuutta: orkesterien kävijäuskollisuus poikkeuksellisen korkealla tasolla
Julkaistu 20.06.2023
Kuopion kaupunginorkesteri mukana Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n kävijätutkimuksessa
Orkesterikonserttien vakiokävijöiden sitoutuneisuus on pandemia-ajankin jälkeen huippuluokkaa, osoittaa Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n juuri julkaisema kävijätutkimus. Innolink Research Oy:n kanssa keväällä tehtyyn tutkimukseen osallistui 21 kotimaista orkesteria.
Orkesterikonserteissa käyminen on palautumassa pandemian jälkeen entiselle tasolleen. Tämä käy ilmi Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n tuoreimmasta kävijätutkimuksesta, johon vastasi 4 336 konserttikävijää ympäri Suomen. Edellinen orkesterien kävijätutkimus on toteutettu vuonna 2018 ja pandemia-ajasta huolimatta moni tutkimustulos on hämmästyttävän samankaltainen.
Vastauksia keväällä 2023 toteutettuun kävijätutkimukseen saatiin lähes kaksinkertainen määrä edelliseen verrattuna, mikä kertoo kävijöiden kokeneen kyselyyn vastaamisen tärkeäksi.
“Pandemia-aika ei ole heikentänyt orkesterien kävijäuskollisuutta. Kävijöiden sitoutuminen orkestereihin on erinomaisella tasolla: yhdeksän kymmenestä kävijästä aikoo tulla toistekin, ja 96 prosenttia suosittelisi tai on jo suositellut orkesterien konsertteja muille”, kertoo Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n toiminnanjohtaja Iiris Lehtonen.
Pandemia ei vaikuttanut kävijöiden kokemukseen lippujen hinnoista
Kokemus lippujen hinnoista on jokseenkin aiemmalla tasolla huolimatta tiukasta talous- ja maailmantilanteesta. Konserttikävijöistä 87,5 % pitää lipun hintaa edullisena, melko edullisena tai sopivan hintaisena. Myös kausikortteja hankittiin entiseen tapaan: 35,2 %:lla vastaajista on orkesterin kausikortti.
Kun tarkastellaan lipun hankkimisen ajankohtaa, 36 % vastaajista osti lipun heti kun orkesterin kausiesite oli julkistettu, kun taas 21 % hankki lipun noin kuukautta ennen esitystä ja 17 % heti kun kuuli esityksestä. Edelleen siis päätös konserttiin lähtemisestä tehdään hyvissä ajoin. Kaikista ikäryhmistä löytyy kuitenkin myös niitä, jotka ovat myöhäistäneet päätöksentekoaan aikaisempaan verrattuna: harkinta-aika oli pidentynyt kävijöistä viidellätoista prosentilla.
Konserttiin tulemisen tärkeimmiksi syiksi nousivat vakiokävijyys, erityisen kiinnostava ohjelmisto ja aiempi osallistuminen.
Tutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa kävijöiden kokemusta myös konserttipaikkojen turvallisuudesta. Myös tältä osin tulokset ovat erinomaisella tasolla: arvosteluasteikon korkeimman tason ollessa 7, turvallisuuden kokemus oli 6,3.
Potentiaalisissa kävijöissä kasvua, digitaalinen osallistuminen luo mahdollisuuksia
Kävijätutkimuksen rinnalla toteutettiin myös paneelitutkimus ei-kävijöistä. Tutkimuksen mukaan ihmiset tuntevat orkesterien toimintaa nyt 11 % aiempaa paremmin. Pientä kasvua on myös osallistumishalukkuudessa – 57,8 % ei-kävijöistä voisi tai voisi ehkä käydä klassisen musiikin orkesterin konsertissa (2018: 54,8%). Uusia konserttikävijöitä voisivat houkutella tutkimuksen mukaan yhteistuotannot eri musiikkigenrejen edustajien kanssa, visuaalisemmat ja elämykselliset ympäristöt sekä erilaiset teemoitellut ohjelmakokonaisuudet.
Verkkovälitteiset konsertit ovat vakiinnuttaneet viimeistään pandemia-aikana paikkansa osana orkesterien toimintaa ja ne tarjoavat mahdollisuuksia myös uusien kuulijoiden tavoittamiseen. Mahdollisuus katsoa ja kuunnella verkkokonsertteja voisi lisätä noin viidenneksen ei-kävijöistä kiinnostusta orkesterimusiikkia kohtaan. 97,3% kävijätutkimuksen vastaajista kävisi kuitenkin paikan päällä konsertissa, vaikka sama konsertti olisi tarjolla myös verkossa.
Ei-kävijät toivovat elämyksellisyyttä ja yhteistyötä eri taidemuotojen kanssa, kävijöiden odotukset ylittyvät usein
Ei-kävijöiden vastauksia tarkastellessa orkesterien kehittämistä koskevat toiveet ja ehdotukset liittyvät yleisöystävällisyyteen, monipuolisuuteen ohjelmistossa, markkinointiin ja tiedottamiseen, lippujen hintoihin sekä konserttikokemuksen elämyksellisyyteen ja viihdyttävyyteen. Yhteenvetona voidaan todeta, että klassisen musiikin konsertteihin osallistumiseen ei-kävijöillä vaikuttavat monet tekijät, kuten henkilökohtainen musiikkimaku, aika, raha, lipun hinnat, tapahtuman houkuttelevuus ja konserttien ilmapiiri.
Konserttikävijän odotukset pystytään varsin usein jopa ylittämään. Noin puolet kävijäkyselyn vastaajista kokee konserttia kohtaan kokemiensa odotuksien täyttyneen täydellisesti, runsas kolmannes jokseenkin täydellisesti.
“Ihmiset hakevat konserteista innostavia kokemuksia, joissa voi irtautua arjesta. Näiden kokemusten tarjoaminen on orkesterien toiminnan ytimessä jatkossakin. Toivomme, että musiikista kiinnostuneet lähtevät innostuneesti ja ennakkoluulottomasti tutustumaan maamme moniin huipputasoisiin orkestereihin”, sanoo Lehtonen.
Kaupunginorkesteri luo vetovoimaa Kuopioon
Kävijätutkimuksessa selvitettiin myös yleisön näkemyksiä paikallisesti. Kuopion kaupunginorkesterin merkitystä alueelle pidettiin vastauksissa hyvin tärkeänä. Orkesterin ajatellaan mm. vahvistavan positiivista kuvaa Kuopiosta kulttuurikaupunkina ja tuovan kulttuurin sisältöjä kuntalaisten arkeen. ”Tämän kokoinen kansainvälinen kaupunki ilman orkesteria olisi kuin kalakukko ilman muikkuja”, kirjoittaa eräs kyselyyn vastanneista. Kaupunginorkesterin jalkautumisia konserttisalin ulkopuolelle pidettiin arvokkaina ja niitä toivottiin lisää ympäri kaupunkia. Uuden ylikapellimestarin kausi herätti vastaajissa positiivisia odotuksia.
Kävijätutkimukseen osallistuneiden kesken arvottiin lippupalkintoja sekä orkesterin pienyhtyeen kotikonsertti. Voittajiin otetaan yhteyttä elokuun aikana.
Tutkimukset:
Lue myös:
Suomalaiset orkesterit toteuttavat kävijätutkimuksen (1.3.2023)
Lisätiedot: Iiris Lehtonen, toiminnanjohtaja / Suomen Sinfoniaorkesterit ry, 040 511 6142, iiris.lehtonen(at)sinfoniaorkesterit.fi
