Euroviisukonsertti on nostalgiamatka yhtenäiskulttuurin kulta-aikaan

Julkaistu 15.03.2024

Varttuneempi väki muistaa hyvin sen ajan, kun televisiokanavia oli vain kaksi. Puoli yhdeksän uutiset tulivat molemmilta kanavilta, ja Mainostelevision ohjelmaa oli ainoastaan kakkosella alkuillasta eteenpäin. Tuolloin elettiin yhtenäiskulttuurin kulta-aikaa: ohjelmat olivat kaikille samat, joten puheenaiheet työpaikkojen kahvihuoneissa olivat yhtenevät Hangosta Nuorgamiin.

EBU, Euroopan yleisradioyhtiöiden kattojärjestö, aloitti laulukilpailujen järjestämisen vuonna 1956, nimellä European Gran Prix. Tavoitteena oli testata yli valtakunnan rajojen lähetettävää live-tv:tä, ja tarjota EBUn jäsenyhtiöille edullista kansainvälistä ohjelmasisältöä. Samalla syntyi kuitenkin jotain suurempaa – ilmiö, jonka suosio on vuosikymmenten kuluessa aaltoillut paljonkin, mutta joka edelleen kerää satoja miljoonia ihmisiä television ääreen finaali-iltana. Euroviisut on yleisömäärällä mitattuna maailman suuri tv-tapahtuma.

Euroviisujen historian voi jakaa karkeasti aikaan ennen ja jälkeen Abban voiton. Waterloo-glamrock-iloittelullaan laulukilpailun 50 vuotta sitten voittanut ruotsalaisyhtye viitoitti tietä kohti nykyisenkaltaisena Euroviisuina tuntemaamme show-kilpailua. Ennen Abban voittoa laulut olivat useimmiten orkesterin tai bigbandin säestyksellä esitettyjä lauluja, eräänlaisia suuriskelmiä, ja voittajasävelmä usein ranskan- tai italiankielinen. Tavoitteena oli myös esitellä kunkin osanottajamaan omaa musiikkikulttuuria, sillä vuosien 1966-73 välisenä aikana laulut piti esittää osallistujamaan kansalliskielellä.

Muistattehan sen ajan, kun Ossi Runne saapui tormakoin askelin lavalle johtamaan Tom tom tomin, tai sen liukkaan Playboyn, tai Pump-pumpin — tai Katson sineen taivaan!

Orkesterit sinnittelivät mukana 1990-luvun puoliväliin saakka, jolloin formaatti lopullisesti muuttui taustanauhan tai lavalla soittavan bändin säestyksellä esitettäväksi korkeintaan kolme minuuttia kestäväksi määrämuotoiseksi esitykseksi.

Sukellamme Kuopion kaupunginorkesterin suuressa Euroviisukonsertissa noiden orkesterisäestyksellisten laulujen kulta-aikaan. Muistattehan sen ajan, kun Ossi Runne saapui tormakoin askelin lavalle johtamaan Tom tom tomin, tai sen liukkaan Playboyn, tai Pump-pumpin — tai Katson sineen taivaan! Myöhemmin Olli Ahvenlahti sai Euroviisutahtipuikon työkalukseen, ja vuosien kuluessa kuultiin mm. Reggae OK, Sata salamaa, Hullu yö…

Kuopion kaupunginorkesterilla on konsertissa käytössä alkuperäiset Euroviisunuotit. Olemme saaneet ne käyttöömme yhteistyössä musiikkikustantamo Warner Chappell Music Finland Oy:n sekä Yleisradion nuotiston kanssa. Näitä alkuperäisiä versioita ei ole liiemmin kuultu sitten Euroviisun esitysvuoden. Orkesteriversiot ovat syntyneet aikansa lahjakkaimpien säveltäjien ja sovittajien kynistä: Georg de Godzinsky, Ossi Runne, Aarno Raninen, Henrik Otto Donner, Jukka Siikavire. Luvassa on melkoisia korvamatoja ja orkesterikarkkeja!

Konsertin solistit Saara Aalto ja Jore Marjaranta ovat kumpikin itse vallinneet omat laulunumeronsa monien suosikkien joukosta. Mukana on tietenkin myös muutama yllätysnumero! Konsertin sisältöön yleisön johdattaa Euroviisu- ja UMK-juontaja, armoitettu viisutuntija Mikko Silvennoinen.

Olen itse sitä sukupolvea, jonka ensimmäiset muistikuvat Euroviisuista ovat 1980-luvun alkupuolelta, Reggae OK:n hassu iloittelu ja maailmantuskaa ilmentävä Nuku pommiin päällimmäisinä. Sittemmin olen seuranut viisuja vaihtelevalla kiinnostuksella nykyhetkessä, mutta etenkin ajassa taaksepäin innostuneena löytöretkiä tehden – kotimaista musiikkiosaamista ihaillen.

Tsekkaa alta Jarin tärpit, ja varmista sen jälkeen paikkasi kevään hulppeimman viihdemusiikkitapahtuman katsomossa. Ja hei – saa laulaa mukana!

Jari Eskola
johtaja
Kuopion Musiikkikeskus ja kaupunginorkesteri

JARIN TÄRPIT:

Lasse Mårtensson: Laiskotellen 1964
Levytetystä versiosta melko lailla poikkeavan bigband-swing-orkesterisovitus on Aarno Ranisen käsialaa.
Kuuntele >
https://youtu.be/az0qmvY29mo?si=Yf12Gx8vW1LpUpB-

Ann-Christine: Playboy 1966
Ossi Runteen säveltämä ja orkestroima iki-ihanuus, viattomuuden ajan tuote. Ja entä se peruukki!
Kuuntele >
https://youtu.be/qib45U2DxPc?si=WlpQ0sVOT7CCThdS

Monica Aspelund: Lapponia 1977
Lapin noitien eksotiikkaa tihkuva Lapponia huipentuu dramaattiseen korkeaan ääneen. Kuinka Saara Aalto tulkitsee tämän klassikon?
Kuuntele >
https://youtu.be/3AQ8wRIK3H8?si=oOjBuJosBXI8ANBp

Riki Sorsa: Reggae OK 1981
Tässä teille yksi juttu! Kansainvälisiä tuulia Suomen ehdokaskappaleeseen toi sen säveltäjä, Wigwamistakin tuttu Jim Pembroke. Miten selviää pianisti Seppo Kantonen legendaarisesta, Pedro Hietasen soittamasta harmonikkasoolosta?
Kuuntele >
https://youtu.be/vXIRCdNDA38?si=UhcWWyJBh3rnuq0M

Vicky Rosti: Sata salamaa 1987
Vaikka laulu onkin bändivetoinen rock-ralli, on orkesteri mukana laulun käänteissä aivan alusta sen huikaisevaan loppuun saakka.
Kuuntele >
https://youtu.be/6nzinzAMxtI?si=wcImd4_SoS9W8izS

Jos haluat todella virittäytyä tunnelmaan, katso tämä video, jossa pieni pätkä kaikista Suomen Euroviisuedustuskappaleista 1961-2023:
https://youtu.be/gFb-ZgzTYNU?si=hVecyiBFXGGUuCqp